KUPITTAAN PAVILJONKI 15 VUOTTA!

26.5.2018

"Kupittaalla ja erityisesti sen lähteellä on vuosisatojen takainen historia aluksi uhripaikkana ja myöhemmin 1500-luvulla juhannusjuhlien viettopaikkana. 1600 -luvun lopulla Turun Akatemian professori Elias Tillandz vakuuttui Kupittaan lähteen veden terveyttä edistävistä vaikutuksista. Hänen aloitteestaan lähteen viereen rakennettiin sairastupa sekä myöhemmin kylpyläpaviljonki ja kaivohuone-juhlasalirakennus, joissa tanssittiin ja pidettiin ravintolaa. 1800–luvun loppupuolella tulipalojen ja tiukentuneiden moraalikäsitysten seurauksena toiminta kuihtui ja rakennuksia purettiin. Talvisodan aikana juhlasalirakennus tuhoutui pommituksissa ja jäljelle jäi vain kahdeksankulmainen lähdehuone. 1990-luvulla Kupittaan alueen aktiivinen elvyttäminen tuli ajankohtaiseksi, kun se sai oman osuutensa Itä-Turkuun kohdistetusta EU-rahoituksesta. Kupittaan paviljonki on osa Turun kaupungin Elämysten Maa -projektia, jonka tarkoitus on kehittää Kupittaan puistoa kulttuuri- ja matkailukohteena. Samassa yhteydessä myös Kupittaan paviljongin henkiin herättäminen tuli mahdolliseksi. Uusi paviljonki on sijoitettu Pyhän Henrikin aukion laitaan entisen ravintolan paikalle ja nykyisinkin vireänä toimivan maauimalan yhteyteen.

Pyöreän muotoisena ravintolasali avautuu mahdollisimman paljon sekä aukiolle että puistoon. Pohjoiseen ja itään avautuvaan saliin on saatu valoisuutta nostamalla katto spiraalimaisesti niin, että aamupäivänkin aurinko tulee sisään siipiosan yläpuolisista ikkunoista. Osaltaan rakennuksen muodon valintaan ovat vaikuttaneet mm. perinteiset pyöreät kesätanssilavat ja Turun seudun pursiseurojen paviljongit sekä ajatukset sirkuksista, jotka ovat esiintyneet viereisellä aukiolla jo 1800-luvun alusta ja jatkavat edelleen.

Rakennuksen runko on kuusiliimapuuta. Salin säteittäiset kattopalkit muodostavat ulokkeen sekä ulospäin että kohti keskipistettä. Keskustan valokuilu on rakennettu palkkiulokkeiden varaan. Jokainen palkki on vastapäivään laskien 80 mm viereistä palkkia korkeammalla, millä saadaan aikaan katon spiraalina nouseva muoto. Seinäverhoukset ovat maalattua ja petsattua paneelia sekä osaksi mäntypintaista vaneria. Puupinnat on lakattu ilman pigmenttiä ja UV-suoja-aineita, jotta ne patinoituvat ja kellastuvat vanhojen paviljonkien hengessä."

Näin kirjoitti Kupittaan paviljonki rakennuksen suunnitelut arkkitehti Markku Stenman Puu- lehdessä 2003. Kupittaan paviljonki avasi ovensa ravintolana 1.6.2003 ja toimii vieläkin ppäivittäin lounas- ja tilausravintolana.

Uusimmat aiheet

Kupittaan paviljongissa tapahtuu

5.11.2019
KUPITTAAN PAVILJONGISSA TAPAHTUU UUSIA KASVOJA PAVILJONGIN SALISSA Lokakuun alussa meillä aloitti salin puolella pirteä ja touhukas Sanna. Sannan tärkeimpänä... Lue lisää »